Meidän on tärkeä muistaa, että jokaisella lapsella on omia vahvuuksiaan. Ne liittyvät lapsen tiedollisiin ja taidollisiin ominaisuuksiin sekä luonteenpiirteisiin. Joskus lapsen on vaikea itse tunnistaa omia vahvuuksiaan, ja hän tarvitsee tunnistamiseen aikuisen tukea.
On tärkeää, että lapsi saa niin kotona, vapaa-ajalla kuin koulussa käyttää omia vahvuuksiaan ja tuoda niitä näkyville. Aikuisten kannustuksen ja vahvuuksien esille nostamisen rinnalla myös sisarusten ja muiden ikätovereiden palaute on lapselle tärkeää. Kotona aikuisten onkin tärkeää seurata lasten välisen keskustelun sävyä, ja tukea sitä myönteiseksi. Lisäksi lapselle kannattaa tarjota vertaisryhmätoimintaa, jota järjestetään useilla paikkakunnilla tai netissä toteutettavina ryhminä. Vinkkejä voi kysyä esimerkiksi koulupsykologilta tai -kuraattorilta.
On tavanomaista, että lapset, joilla on nepsy-vaikeuksia, saavat paljon moitteita käyttäytymisestään. Toisinaan aikuisten huomio alkaa suuntautua vahvasti lapsen hankaluuksiin. Näissä tilanteissa aikuisten olisi tärkeä havahtua lapsen tilanteeseen ja pyrkiä tietoisesti suuntaamaan huomiotaan lapsen vahvuuksiin. Aikuisen tulee ponnistella, jotta lapsen saama palaute muuttuu kielteisestä myönteiseen. Aikuisten on tärkeää tukea myös lasta itseään tunnistamaan vahvuuksiaan ja taata hänelle onnistumisen kokemuksia. Lisäksi on hyvä muistaa, että vaikeudet voivat kääntyä vahvuuksiksi, kuten erityiskiinnostus eritysosaamiseksi autismikirjon häiriössä tai impulsiivisuus luovuudeksi ADHD:ssa.
Vahvuusperustaiseen kasvatukseen kuuluu:
- hyvien asioiden huomaaminen
- myönteisten asioiden sanoittaminen
- tietoisesti hyvään keskittyminen
- vahvuuskieli
- tulevaisuuteen suuntautuminen
- innostaminen, kannustaminen, tsemppaaminen
- vahvan itsetunnon ja positiivisen minäkuvan tukeminen
- usko itseen myös pidemmällä ajanjaksolla, hyvinvointi!
Luettelon lähde: Positiivinen pedagogiikka painottaa lasten ja nuorten vahvuuksia | KT Erja Sandberg