uni ja ruokailu

Nepsy-vaikeuksiin liittyy usein hankaluuksia nukkumisessa ja ruokailussa. Univaikeudet voivat ilmetä nukahtamisen työläytenä tai levottomana yöunena. Mikäli lapsi ei saa riittävästi unta, hän on seuraavana päivänä väsynyt, mikä vahvistaa keskittymiseen liittyviä vaikeuksia ja ärtyneisyyttä. Usein nukkumiseen liittyvät hankaluudet heijastuvat koko perheen uneen, jolloin kaikki ovat väsyneitä ja ärtyneitä, mikä väistämättä kuormittaa vuorovaikutusta. Unen määrään ja laatuun onkin tärkeä kiinnittää huomiota.

Uneen liittyviä tukikeinoja:

  • Nukkumaanmeno- ja heräämisajat on hyvä pitää mahdollisimman säännöllisinä.
    • mikäli lapsi elää kahdessa perheessä, olisi rutiinit hyvä rakentaa mahdollisimman samankaltaisiksi.
    • unirytmi olisi tärkeä pyrkiä säilyttämään myös viikonloppuisin.
  • Erilaiset iltarituaalit ja -rutiinit tukevat omalta osaltaan unen tuloa.
    • nukkumaan johdattavina iltarutiineina voi olla iltapala, hampaiden pesu, aikuisen ja lapsen yhteinen keskustelu- ja lukuhetki, äänikirjan kuuntelu.
    • puhelin kannattaa jättää olohuoneeseen.
    • mikäli lapsi herää aamulla puhelimen herätykseen, kannattaa harkita herätyskellon käyttöä.
  • Huone on tärkeä tuulettaa ja rauhoittaa päivän toimista ennen nukkumaan menoa.

Lapsen nukkumiseen ja uneen liittyvistä huolista on hyvä keskustella kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Myös oman alueen toimintaterapeuttiin voi olla yhteydessä.

Nepsy-vaikeuksiin liittyy usein myös ruokailun ja syömisen hankaluuksia. Lapsen voi olla vaikea tunnistaa nälän tai kylläisyyden tunnetta, hän saattaa syödä hyvin rajoittuneesti eri ruoka-aineita tai ruokailuhetkeen asettuminen voi olla hankalaa. On hyvä muistaa, että ruokailun ja syömisen haasteiden taustalla voi olla monia syitä, kuten aistisäätelyn tai sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia. Lapsen ruokailuun ja syömiseen liittyvät haasteet voivat olla merkittävä stressitekijä arjen aikuisille, joten niihin on tärkeä hakea tarvittaessa tukea. Myönteisen vuorovaikutuksen ja miellyttävän ilmapiirin rakentaminen ruokailuhetkiin on syömisen pulmia ratkottaessa tärkeää.  

Ruokailuun liittyviä tukikeinoja: 

  • Pyri luomaan ruokailutilanteesta aistiympäristöltään ja tunnelmaltaan rento ja miellyttävä ja varaa ruokailuun riittävästi aikaa. 
  • Ruoka-aikojen säännöllisyys ja toistuvat rutiinit usein auttavat. 
  • Uusiin ruokiin kannattaa tutustua kaikkien aistien avulla ilman maistamisen pakkoa. 
  • Uuteen ruokalajiin kannattaa tutustua siten, että se tarjotaan eri lautasella tutun ja miellyttävän ruoan rinnalla. 
  • Tarjoa ruoka-aineet lautasella omilla kohdillaan niin, että ne eivät sekoitu keskenään, kasvikset esim. tunnistettavina paloina sekasalaatin sijaan.  
  • Ruokaa ei ole hyvä käyttää palkitsemiseen eikä sitä tarvitse ansaita esim. hyvällä käytöksellä. 
  • Huomaa onnistumiset ja anna lapselle siitä myönteistä palautetta, esim. ”Jaksoit tänään istua hienosti ruokapöydässä”. 
  • Ota lapsi mukaan ruokailun suunnitteluun ja toteutukseen.  

Mikäli vanhemmalla on huolta lapsen ruokailun ja syömisen hankaluuksiin, kasvuun tai ravinnon saantiin liittyen, kannattaa asia ottaa puheeksi kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Terveydenhuollon ammattilaisilta voi kysyä myös ravitsemusterapian mahdollisuudesta omalla alueellanne.  

Vieritä ylös