käyttäytymisen harjoittelu

Kun lapsella on käyttäytymisen säätelyssä hankaluuksia, tutkimustiedon valossa vaikuttavinta näyttöä on systemaattisella käyttäytymisen ohjauksella. Ohjauksen tavoite on lapsen käyttäytymisen muutos siten, että hänen toimintakykynsä paranee ja käytös on vahvemmin sosiaalisten odotusten mukaista. Käyttäytyminen on tärkeää nähdä opittavana taitona, jota me aikuiset opetamme lapsille ja jota lapset harjoittelevat.

Keskeistä käyttäytymisen säätelyn vahvistamisessa on myönteisten käyttäytymismallien opettaminen. Ihanteellista on, jos kaikilla lapsen kanssa toimivilla aikuisilla on samankaltaiset opettamisen tavat ja odotukset lapsen käyttäytymisen suhteen. Näistä onkin hyvä keskustella lapsen tärkeiden aikuisten kanssa. Tärkeitä aikuisia voivat vanhempien ja koulun aikuisten ohella olla isovanhemmat, ystäväperheen aikuiset tai valmentajat. 

Osa lapsista tarvitsee muita vahvempaa tukea käyttäytymisensä säätelyyn ja usein myös vahvempaa ennakointia, ohjausta, muistuttelua ja käyttäytymistä tukevia positiivisia vuorovaikutustilanteita. Mikäli lapsella ilmenee aggressiivista käyttäytymistä, on ko. tilanteessa tärkeä huolehtia lapsen itsensä ja muiden tilanteessa olevien henkilöiden turvallisuudesta. Tunteen ollessa pinnalla, ei kannata yrittää keskustella, koska siinä tilassa lapsi ei pysty vastaanottamaan puhetta. Aggressiiviseen käyttäytymiseen liittyykin vahvoja tunteita, joten tukikeinoja on tärkeä rakentaa tunteiden säätelyn harjoittelu, lapselle asetetut käyttäytymisodotukset ja lapsen saama palaute mielessä pitäen.      

Lapselle suunnatut selkeät käyttäytymisodotukset:

  • ovat konkreettisia toimintaohjeita (”kävele”, ”nyt harjataan hampaat”)
  • on mietitty yhdessä lapsen ja lapselle tärkeiden aikuisten kanssa
  • opetetaan lapselle
  • rajataan eli vain yksi tai muutama harjoiteltava asia kerrallaan
  • linkittyvät selkeästi myönteiseen palautteeseen eli käyttäydyttyään odotusten mukaisesti lapsi saa positiivisen palautteen.

Huomioitava seikka käyttäytymisen säätelyn harjoittelussa on myös aikuisen antaman myönteisen palautteen vahvistaminen erityisesti sanallisen kehun muodossa. Erityisen tärkeää tämä on niille lapsille, jotka tarvitsevat ikätovereitaan enemmän tukea käyttäytymisen säätelyn harjoittelussa. Kaikkien lasta ohjaavien aikuisten olisikin tärkeä sitoutua ns. “saamaan lapsi kiinni” toivotusta käyttäytymisestä eli kaikki aikuiset antavat johdonmukaista ja välitöntä positiivista palautetta käyttäytymisodotusten mukaisesta toiminnasta. Lisäksi lapselle tulisi mahdollistaa vähintään yksi positiivinen aikuiskontakti päivän aikana.

Tekstin ensisijaisena lähteenä käytetty teosta Kummi 19: Itsesäätely ja toiminnanohjaus.

Vieritä ylös