Hankaluudet itsesäätelyssä heijastuvat usein jollain tasolla myös lasten sosiaalisiin suhteisiin.
Arjessa hankaluudet voivat näkyä esimerkiksi seuraavasti:
- Lapsi saattaa olla nopeatempoinen toimissaan ja leikeissään tai verkkainen siirtymätilanteissa.
- Oman vuoron odottaminen voi tuottaa vaikeuksia.
- Pelien ja leikkien säännöt eivät välttämättä ole lapselle selviä tai ne eivät pysy mielessä, mikä aiheuttaa ongelmia yhteisessä toiminnassa.
- Lapsen voi olla vaikea asettua toisen asemaan tai tulkita toisen ilmeitä, eleitä tai sanoja.
- Lapsi ei tiedä miten toimia.
- Esimerkiksi lapsi hämmentyy, kun toiseen sattuu, koska ei tiedä miten pitäisi toimia. Hän saattaakin yllättäen nauraa. Aikuisen on tärkeä ymmärtää, että nauru ei kerro empatian puutteesta vaan lapsen kyvyttömyydestä toimia sosiaalisesi suotavalla tavalla.
- Katsekontaktin ottaminen voi tuntua epämiellyttävältä.
On hyvä huomata, että lapset, joilla on nepsy-vaikeuksia, voivat kokea yksinäisyyttä. Ulospäin saattaa näyttää siltä, että lapsi ei kaipaa seuraan, mutta kyse voikin olla aktiivisen kiusaamisen kohteeksi joutumisesta, ryhmästä ulos sulkemisesta, sosiaalisten taitojen puutteesta tai siitä, että lapsella ei ole mahdollisuutta harjoitella sosiaalisia taitoja tarpeeksi ohjatusti ja pienessä ryhmässä.
Sosiaalisten taitojen harjoittelun rinnalla on hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi lapset, joilla on autismikirjon piirteitä, kuormittuvat sosiaalisista tilanteista. Touhut kaveriporukassa eivät ole heille samalla tavalla kuormitusta helpottavaa kuin ikätovereille, vaan pikemminkin kuormitusta lisäävä kokemus.
Sosiaalisia taitoja voidaan opettaa ja harjoitella. Taitojen harjoittelu alkaa sen miettimisellä, mitä taitoja lapsi tarvitse toimiakseen toisin. Vuorovaikutukseen liittyvistä odotuksista ja toimintatavoista on hyvä tehdä mahdollisimman konkreettisia – ei ole itsestään selvää, että lapsi ymmärtää, millaista käytöstä häneltä odotetaan erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.
Vahvat rutiinit, ennakointi ja strukturointi tukevat myös sosiaalisten taitojen oppimista. Sosiaaliset taidot kehittyvät harjoittelemalla niitä aidoissa tilanteissa aikuisen tuella.
Apukeinoja sosiaalisten tilanteiden ennakointiin tai läpikäyntiin ovat muun muassa sosiaaliset tarinat ja sarjakuvitettu keskustelu. Sosiaalinen tarina ennakoi vuorovaikutustapahtumaa. Sillä ennakoidaan ja palastellaan pieniin osiin, mitä vuorovaikutustilanteessa tarkalleen ottaen tulee tapahtumaan. Ennakointi jäsentää käyttäytymistä, tekee uuden tilanteen tutummaksi ja turvallisemmaksi lisäten lapsen varmuutta toimia vieraassa tilanteessa. Sarjakuvitettua keskustelua käytetään tapahtumien jälkeen: piirretään sarjakuvamaisesti, hyvin lyhyesti, mitä tapahtui ja mitä siitä seurasi. Samalla harjoitellaan toisen ihmisen asemaan asettumista ja piirretään näkyviin heidän puhe- tai ajatuskuplansa. Pääpaino on sen miettimisellä, miten ensi kerralla