Toiminnanohjaus on tahdonalaisen itsesäätelyn tärkeä osataito. Toiminnanohjauksen avulla kykenemme toimimaan tietoisesti ja tekemään suunnitelmia. Sujuva toiminnanohjaus edellyttää ajattelun joustavuutta, asioiden mielessä pitämistä ja kykyä sulkea häiriötekijöitä pois mielestä.
Toiminnanohjausta tarvitaan erityisesti uusissa ja ei-rutiininomaisissa tilanteissa sekä vaikeissa ongelmanratkaisutilanteissa. Tässä valossa on ymmärrettävää, miksi lapset, joilla on toiminnanohjauksen vaikeuksia, kohtaavat usein hankaluuksia nimenomaan koulu- ja oppimistilanteissa.
Monilla lapsilla, joilla on nepsy-vaikeuksia, näkyy keskeisenä arjen toimintakyvyn hankaluutena toiminnanohjauksen vaikeus. Hitaus tehtävien aloittamisessa, vaikeus keksiä toimintasuunnitelmaa tai ajatuksen harhautuminen kesken tehtävän ovat tyypillisiä ilmenemismuotoja.
Toiminnanohjauksen taidon harjoittelu
- Toiminnanohjauksen taitoja opetettaessa pyritään aktivoimaan lapsen omaa ajattelua. Tätä mielessä tapahtuvaa ajattelua kuvataan sisäisenä puheena.
- Jotta ajattelu eli sisäinen puhe vahvistuu, lasta on hyvä ohjata ensin puhumaan ajatuksiaan ääneen.
- Meidän aikuisten malli on toisinaan tärkeä, jotta lapsi saa kuvan, mitä ääneen ajattelulla tarkoitetaan. Tätä arvokasta mallia voimme tarjota esimerkiksi tilanteessa, jossa ryhdymme yhdessä leipomaan. Kun otetaan leivontaresepti esille, aikuinen lukee ensimmäisen kohdan ääneen, ja sen jälkeen omin sanoin ääneen pohtii, mitä tämä kohta oikein tarkoittakaan.
- Toiminnanohjauksen tueksi on hyvä ohjata lasta tekemään tehtäviä neljän vaiheen kautta:
- 1. Kerron, mikä on tehtäväni – ymmärränkö?
- 2. Kerron, miten kannattaa tehdä – mikä on suunnitelmani?
- 3. Kerron, mitä tässä tehtävässä / tilanteessa tarkoittaa ajatuksella tekeminen?
- 4. Kerron, miten tässä tehtävässä voi tarkistaa?
- Myös näitä vaiheita harjoiteltaessa on hyvä, jos aikuinen mallintaa eli kertoo itse, mitä ajattelee, kun tekee tehtävän käyttäen näitä vaiheita.
- Edellä mainittuja neljää toiminnanohjauksen vaihetta on tärkeä toistaa usein siten, että lapsi sisäistää, mitä ne tarkoittavat käytännössä.
- Näitä vaiheita on hyvä käyttää niin koulussa kuin kotona esimerkiksi läksyjä tehtäessä.
Kun lapsella on hankaluuksia toiminnanohjauksessa, on iso riski, että aikuiset eivät jaksa odottaa, vaan tekevät asioita lapsen puolesta. Aikuisten on tärkeä tiedostaa, että tällöin lapsi menettää mahdollisuuden harjoitella sekä oman toiminnan ohjausta että tekemisen kohteena olevaa taitoa. Esimerkiksi aamulähdössä aikuinen ei jaksa odottaa lapsen pukemista vaan menee auttamaan ja pukemaan lapsen. Tällöin lapsi ei harjoittele toiminnanohjausta eli ryhdyn toimimaan ja mietin missä järjestyksessä puen, eikä hän harjoittele itse pukemisessa tarvittavia taitoja kuten nappien tai vetoketjun laittamista.