vuorovaikutus

Toimiva vuorovaikutussuhde aikuisen ja lapsen välillä on kaiken toiminnan ja lapsen hyvinvoinnin perusta. Vuorovaikutus on parhaimmillaan myönteistä sisältäen aikuisen ymmärtävän asenteen.

Jotta aikuinen pystyy rakentamaan myönteistä vuorovaikutusta lapsen kanssa, on hänen omista voimavaroistaan tärkeä huolehtia. Aikuisen hyvinvointi heijastuu lapsen hyvinvointiin. Toivommekin, että yhteiskuntamme ilmapiiri ja palvelujärjestelmät mahdollistavat tuen myös aikuisille, jotka elävät niiden lasten kanssa, joilla on nepsy-vaikeuksia. 

Kielellinen viestintä on yksi keskeinen vuorovaikutuksen väline. Me aikuiset olemme usein tottuneita kielellisen informaation käyttäjiä. Meille on luonteenomaista puhua vuolaasti, käyttää kielikuvia ja vitsailla. Kun toimimme lapsen kanssa, jolla on nepsy-vaikeuksia, meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota tapaamme käyttää kieltä.

On myös hyvä tarkastella, miten me aikuiset puhumme keskenämme lapsesta. Käymmekö puheissa läpi vain niitä asioita, jotka ovat hankalia eivätkä suju? Vai osaammeko kiinnittää huomiota myös niihin asioihin, jotka jo sujuvat ja onnistuvat? Hankalien tilanteiden rinnalla onkin tärkeä miettiä, missä tilanteissa lapsi pystyy toimimaan ympäristön odotusten mukaan. Mitkä ovat lapsen vahvuudet, joita kannattaa edelleen vahvistaa?

Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hänen kanssaan toimivat aikuiset pystyvät toimimaan yhteistyössä. Kun lapsella on nepsy-vaikeuksia, hänen koulunkäyntinsä sujuminen vaatii lähes poikkeuksetta lisätukea sekä kodin että koulun aikuisilta. Lapsen etu onkin, että hänelle tärkeiden aikuisten välinen vuorovaikutus on yhteistyötä rakentavaa.

Vieritä ylös