aistisäätely

Aivot saavat jatkuvasti aistitietoa. Aistisäätely eli aistitiedon käsittely tarkoittaa lapsen kykyä vastaanottaa ja käsitellä saatua aisti-informaatiota. Lisäksi aistisäätelyyn liittyy kyky vastata saatuun informaatioon tilanteeseen sopivalla tavalla. Kun aistisäätely onnistuu, turhat viestit suodattuvat pois ja huomio keskittyy olennaiseen. Aistisäätelyn vaikeuksissa näin ei tapahdu. Vaikeudet ilmenevät ylireagointina, alireagointina tai ylenpalttisena aistimusten hakemisena.

Lapsilla, joilla on nepsy-vaikeuksia, esiintyy usein myös aistisäätelyn vaikeutta.

Ylireagointi

Aistimuksiin reagoidaan nopeasti, voimakkaasti ja pitkäkestoisesti.

Lapsi esimerkiksi:

  • Välttelee kosketusta, tietynlaisia vaatemateriaaleja tai muiden lähellä oloa. Ruuan suutuntuma saattaa hankaloittaa tiettyjen ruoka-aineiden syömistä.
  • Reagoi tavallista herkemmin esim. ääniin, makuihin tai hajuihin.

Alireagointi

Reagointi aistimuksille on alentunut.

Lapsi esimerkiksi:

  • Ei tiedosta kipua ja lämpötilaa.
  • Jättää huomioimatta ääniä tai ei huomaa epämiellyttäviä hajuja.
  • Tarvitsee tavanomaista voimakkaampia ärsykkeitä saadakseen aistimuksen. 

Aistimushakuisuus

Aistimushakuisen käytöksen taustalla on tarve stimuloida aistijärjestelmiä. Joskus toiminnot saattavat mennä ns. äärimmäisyyksiin aiheuttaen jopa vaaratilanteita.

Lapsi esimerkiksi:

  • Hakee voimakkaita ja pitkäkestoisia aistimuksia: hyppii, juoksee, tömistää, rummuttaa.
  • Käyttää kehoa vahvasti, pureskelee paidankauluksia ja hihansuita.

Lue lisää:

Tekstin ensisijaisena lähteenä käytetty Nepsy-hanke TARMOssa tuotettua tietoiskuvideota
Marianne Lukkarila: Mitä jokaisen koulun aikuisen olisi hyvä tietää aistisäätelystä?

Vieritä ylös