aikuisen toiminta ja vuorovaikutus

Toimiva vuorovaikutussuhde aikuisen ja lapsen välillä on kaiken toiminnan ja lapsen hyvinvoinnin perusta. Vuorovaikutus on parhaimmillaan myönteistä sisältäen aikuisen ymmärtävän asenteen. Myönteinen vuorovaikutus mahdollistaa omalta osaltaan lapselle turvan kokemuksen.

Nepsy-vaikeudet heijastuvat herkästi vuorovaikutukseen ja altistavat kielteisiin vuorovaikutuskehiin. Siksi aikuisen on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota vuorovaikutuksen tapaan ja sävyyn, kun hän toimii lapsen kanssa, jolla on nepsy-vaikeuksia. Saattaa olla, että perheessä muiden lasten kanssa hyväksi havaittu tapa ei toimikaan sen lapsen kohdalla, jolla on nepsy-vaikeuksia. Esimerkiksi spontaanisti illalla ehdotettu ”ilta-ajelu” ennen nukkumaanmenoa voi tarjota hauskan yhteisen iltahetken autossa jutteluun. Mutta lapselle, jolla on autismikirjon häiriö, tällainen spontaani ehdotus voi olla iso kuormitustekijä. Hänen kanssaan toteutettava illan mukava yhteinen vuorovaikutushetki tuleekin hakea hänelle sopivalla tavalla.  

Toimivan vuorovaikutussuhteen edellytyksiä:

  • aikuisen aito läsnäolo
  • kiinnostus lapsesta
  • vilpitön kuunteleminen
  • lapsen ajatusten ja näkökulman kunnioittaminen.

Kun lapsella on nepsy-vaikeuksia, aikuisen tulee miettiä omaa toimintaansa vuorovaikutustilanteissa. Omien tunteiden tunnistamista, niiden ilmaisemista ja käyttäytymistä on tärkeä rauhassa tarkastella. Lisäksi tulee muistaa, että jokaisen lapsen tarpeet ovat yksilöllisiä ja aikuisen on hyvä keskustella lapsen kanssa, miten lapsi kokee tilanteet ja aikuisen toiminnan sekä millaisia aikuisen toimintaan liittyviä toiveita lapsella on. Eräänä esimerkkinä lasten yksilöllisistä tarpeista on kosketus. Osa lapsista hyötyy fyysisestä kosketuksesta ohjaustilanteessa. Osa taas ei pidä kosketuksesta, mikä voi johtua esimerkiksi aistisäätelyn hankaluuksista. Toiselle pieni kosketus voikin tuntua toisesta epämiellyttävänä tai jopa kipuna.

Tekstin ensisijaisena lähteenä käytetty Nepsy-hanke TARMOssa tuotettua tietoiskuvideota
Anita Puustjärvi: Mitä jokaisen koulun aikuisen on hyvä ymmärtää niiden lasten tukemisesta,
joilla on neuropsykiatrinen häiriö?

Vieritä ylös