Lapsilla, joilla on nepsy-vaikeuksia, on usein vaikeuksia myös itsesäätelyssä. Tästä johtuen he tarvitsevat toiminnassaan aikuisen tukea niin kotona kuin koulussa. Tuki tulee suunnata toimintaympäristöön ja vuorovaikutukseen. Lisäksi on tärkeä, että opetamme lapselle itsesäätelyn taitoja.
Itsesäätelytaitojen harjoittelun perusteet
- Pyri ymmärtämään lapsen vaikeuksien luonne ja hae niistä tietoa.
- Keskustele myös lapsesi opettajien kanssa heidän havainnoistaan ja pyrkikää löytämään yhteistä ymmärrystä.
- Jotta voitte sanoittaa tilannetta lapselle, teidän tulee ensin itse ymmärtää, mistä vaikeuksissa on kyse.
- Myös oppilashuollon psykologilta, kuraattorilta tai terveydenhoitajalta voi pyytää apua oman ymmärryksen tueksi.
- Huomioi lapsen kehitystaso.
- Kun lapsella on vaikeuksia jonkin taidon hallinnassa, on epäreilua odottaa häneltä ikätasoista suoriutumista kyseistä taitoa edellyttävässä tilanteessa.
- Tutustukaa lapsen kanssa hänen ajatuksiinsa vahvuuksistaan, kiinnostuksen kohteistaan, mikä tuntuu hankalalta ja missä lapsi kaipaa apua.
- Pohtikaa lapsen kanssa, millaisissa tilanteissa itsesäätelyn vaikeus ilmenee: mitkä ovat laukaisevia tekijöitä, millaisia ennakoivia merkkejä lapsi itse tunnistaa ja mitä sinä olet huomannut?
- Käykää keskusteluja tilanteessa, jossa lapsen olo on neutraali.
- Voimakkaan tunteen vallassa lapsi ei pysty ajattelemaan eikä vastaanottamaan aikuisen ohjeita.
- Silloin, kun on ns. tilanne päällä, ei ole pohdiskelun aika!
- Opeta lapselle keinoja rentoutua ja rauhoittua. Kappaleen lopussa on esimerkkinä palleahengitys eli ”masuhengitys”.
- Opetelkaa nimeämään tunteita.
- Apuna voi käyttää internetistä ladattavia tunnekortteja.
- Miettikää ja harjoitelkaa yhdessä lapsen kanssa uusia toimintatapoja haastaviin tilanteisiin.
- Käyttäkää apuna esimerkiksi näyttelemistä tai piirtämistä.
- Varmista, että sinä ja lapsi olette ymmärtäneet käyttäytymisodotukset samalla tavalla.
- Anna lapselle säännöllistä ja mahdollisimman välitöntä myönteistä palautetta tavoitteiden mukaisesta toiminnasta.
- Pyri kiinnittämään huomiota työskentelyprosessiin sen sijaan, että annat palautetta lopputuloksesta. Esimerkiksi: ”Kyllä keskityit hienosti matikan laskuun, vaikka pikkuveli päristi.” Sen sijaan, että kehuisit laskun oikeasta vastauksesta.
- Taitojen harjoittelun lisäksi on tärkeää muistaa opitun taidon ylläpito.
- Miettikää yhdessä tapoja, joilla varmistatte, että opitut taidot jäävät käyttöön: mitä se vaatii lapselta sekä kodin ja koulun aikuisilta?
On luonnollista, että lapsen haastava käytös herättää myös aikuisissa monenlaisia tunteita. Meidän aikuisten onkin tärkeä miettiä myös omaa toimintaamme ja itsesäätelytaitojamme. On hyvä pysähtyä pohtimaan, miten tunnistamme tunteitamme, miten tulemme toimeen omien voimakkaasti heräävien tunteidemme kanssa ja miten käyttäydymme näissä tilanteissa? Pystymmekö pysyttelemään tilanteissa itse rauhallisina vai toimimmeko tunteen vallassa ja reaktiivisesti? Joskus aikuisen voimakas reaktio voi toimia lapselle palkkiona, joka ylläpitää haastavaa käyttäytymistä. Rauhallisesti toimiva aikuinen on tärkeä tuki lapselle, jolla on itsesäätelyssä vaikeutta.
Palleahengitys eli “masuhengitys” on käytännöllinen itsesäätelyn apukeino, koska se on meillä aina käytettävissä. Voimakkaiden tunnereaktioiden yhteydessä hengityksemme muuttuu tyypillisesti pinnalliseksi ja hengitämmekin vain keuhkojen yläosalla. Tämä usein vahvistaa hankalan tunteen ja stressin kokemusta. Palleahengityksen uudelleen herättely ja syvään hengittäminen vahvistaa rauhallisuuden tunnetta ja itsesäätelyn kokemusta. Jotta lapsi saa palleahengityksestä tuen haastaviin itsesäätelyn hetkiin, tulee sitä harjoitella aluksi päivittäin.
Voit ohjata lapsen harjoittelemaan palleahengitystä esimerkiksi näin: Pyydä lasta laittamaan toinen käsi rinnan ja toinen vatsan päälle. Silmien kiinni laittaminen saattaa auttaa keskittymään käsien liikkeeseen. Kehota lasta hengittämään nenän kautta rauhassa sisään ja suun kautta rauhassa ulos. Lisäksi kehota lasta hengityksen aikana tunnustelemaan, kohoaako alempi vatsan päällä oleva käsi. Kun tämä “masukäsi” liikkuu, on “masuhengitys” onnistunut.