Tahdonalaista itsesäätelyä tarvitaan hillitsemään ja muokkaamaan automaattisia reaktioita. Itsesäätelyn onnistuessa henkilö pystyy riittävällä tavalla säätelemään eli ”pomottamaan” niin tarkkaavuuttaan, tunteitaan kuin käyttäytymistään.
Itsesäätelyä pystytään vahvistamaan:
- muokkaamalla ympäristöä (ks. tämän sivuston kappaleita: arjen, ympäristön ja toiminnan jäsentäminen),
- muokkaamalla vuorovaikutusta (ks. tämän sivuston kappaleita: vuorovaikutus) ja
- harjoittelemalla itsesäätelyn taitoja ohjatusti (ks. tämän sivuston kappaleita: itsesäätely).
Itsesäätely on kehittyvä taito, jota on mahdollista ja välttämätöntäkin opettaa lapsille.
Itsesäätelyn hankaluudet ovat yleisiä nepsy-vaikeuksissa.
Tarkkaavuuden säätely sisältää kyvyn tietoisesti säädellä tarkkaavuutta. Tarkkaavuuden säätelyn kannalta hankalissa tilanteissa tarkkaavuuden suuntaaminen tai sen ylläpito ei onnistu, mikä näkyy vaikeutena keskittyä. Tarkkaavuuden säätelytaidot kehittyvät lapsuusvuosina nopeasti ja kehitys jatkuu aikuisikään asti.
Tunteiden säätelyllä tarkoitetaan kykyä ymmärtää ja hyväksyä omat tunnekokemukset. Arkisesti todettuna tunteiden säätely on ihmisen kykyä tulla toimeen omien tunteidensa kanssa. Hankaluuksia tunteiden säätelyyn tuovat erityisesti epämiellyttävinä pidetyt tunteet kuten viha ja pettymys.
Käyttäytymisen säätely ja tunteiden säätely ja linkittyvät vahvasti toisiinsa. Tunteiden ylisäätelyssä tunteita ja niihin liittyvää näkyvää käyttäytymistä hillitään liian voimakkaasti, mikä ilmenee mm. estyneisyytenä ja ahdistuksena. Alisäätelyssä tunteiden ja käyttäytymisen hillitseminen ei onnistu. Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi vihan tunne herää voimakkaana ja ilmenee tyypillisesti raivoavana käyttäytymisenä.
Valitse aihealue:
Tekstin ensisijaisena lähteenä käytetty teosta Aro, T. & Laakso, M.-L. (toim.) (2011)
Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.