”Se, mihin kiinnität huomiota, vahvistuu”. Positiivinen palaute on tehokkain keino vahvistaa toivottua käyttäytymistä. Tärkein positiivinen palaute on aikuisen tilanteessa antama kehu. Positiivinen palaute vahvistaa myös myönteistä vuorovaikutusta ja tukee lapsen positiivista käsitystä itsestään.
Palaute ja palkkiot pohjautuvat selkeisiin käyttäytymisodotuksiin. Myös lapsen itsensä on tiedettävä, millaista käytöstä häneltä odotetaan. Aikuisen antama palaute ja palkkiot tuleekin suhteuttaa käyttäytymisodotuksiin. On tärkeää, että myös lapsi ymmärtää käyttäytymisodotuksen ja palauteen välisen syy-seuraussuhteen.
Kun lapsi harjoittelee toivottua käyttäytymistä, tehokas palaute on johdonmukaista, välitöntä, säännönmukaista ja sopivan voimakasta.
Ydinasioita palautteesta:
- Kehu nimeämällä kehun lähde konkreettisesti, jotta lapsi tietää mistä kehut.
- Kehun lisänä konkreettinen muistuke vahvistaa positiivista palautetta.
- Tyypillinen muistuke on tarra, leima tai kerättävissä oleva piste.
- Sisällytä korjaavaan palautteeseen käyttäytymisodotus – esim. “kävele”.
- Pidä tavoitteet riittävän matalina: kaikki ei onnistunut, mutta mikä silti onnistui?
- Opeta myös lasta itseään kiinnittämään huomio siihen, mikä sujui.
Kun lapsi on oppinut toimimaan sovittujen käyttäytymisodotusten mukaan, voidaan harjoittelusta siirtyä taidon ylläpitoon. Aikuisen toiminnassa taidon ylläpito tarkoittaa positiivisen palautteen jatkamista mutta harvennetusti. Palautetta ei tarvitse enää antaa välittömästi ja johdonmukaisesti jokaisen onnistumisen jälkeen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että jos aikuinen harjoitteluvaiheen jälkeen lopettaa positiivisen palautteen annon kokonaan, hän omalla toiminnallaan sammuttaa lapsen toivotun käyttäytymisen.
Kehun lisänä muistuke
Käyttäytymisodotuksen mukaisen toiminnan vahvistumiseksi voidaan käyttää erilaisia muistukkeita. Muistuke on jokin konkreettinen ja pysyvä muistutus lapselle siitä, että hän onnistui toimimaan käyttäytymisodotuksen mukaisesti. Aikuisen sanat ovat äärimmäisen tärkeitä, mutta ne häviävät ja saattavat hämärtyä lapsen mielessä. Tämän vuoksi pysyvä muistuke tehostaa kehua.
Tyypillisesti muistukkeet ovat leimoja, tarroja, helmiä tms. Sinällään ne ovat lähes arvottomia symboleja tai esineitä. Niiden merkitys ja arvo liittyykin siihen, että ne ovat aikuisen sanallisen kehun konkreettisia jatkeita.
Meidän aikuisten on tärkeä muistaa, että nämä konkreettiset muistukkeet ovat ikään kuin kehun lisäosia, joita annetaan, kun lapsi on toiminut harjoiteltavan käyttäytymisodotuksen mukaan. Kun aikuinen antaa muistukkeen, on hyvä kertoa, mistä muistuke tulee. Kuten sanallinen kehu, myös muistuke toimii tehokkaimmin, kun lapsi saa sen mahdollisimman välittömästi onnistumisen jälkeen.
Muistukkeiden käytössä tulee muistaa, että ne ovat vain konkreettisia kehuja. Ne eivät saa olla kiristyksen keinoja kuten “jos et nyt mene pesemään hampaitasi, et saa tarraa”, eivät rangaistuksia ”jos et nyt mene pesemään hampaitasi, menetät yhden tarran” eivätkä lahjontaa “mene nyt pesemään hampaasi, niin saat tarran”. Muistukkeen käyttöä auttaa, kun miettii sitä selkeästi ja pelkästään kehun jatkeena.
Tekstin ensisijaisena lähteenä käytetty neuropsykologi Vesa Närhen luentoa Nepsy-tsemppareille 16.11.2021.