Yksi ihmisen hyvinvoinnin lähde on hallinnantunne eli kokemus: ”tiedän, mitä minulta odotetaan, koen odotukset kohtuullisiksi ja minulla on käsitys, mitä tilanteessa tapahtuu”. Hallinnantunne tuo turvaa. Aikuisen toimintatapa vaikuttaa lapsen hallinnantunteeseen. Ennakointi, selkeät rakenteet ja rutiinit ovat keinoja, joilla me aikuiset voimme tukea lapsen hallinnantunnetta.
Ennakointi tuo ennustettavuutta. Kun lapsella on käsitys, mitä tilanteessa todennäköisesti tapahtuu, hän pystyy paremmin ohjaamaan omaa toimintaansa ja itsenäisempi toiminta mahdollistuu.
Neuropsykiatristen häiriöiden luonteesta johtuen lapset, joilla on nepsy-vaikeuksia hyötyvät ennakoitavasta arjesta. Yllättävät muutoksen ovatkin heille usein vaikeita ja altistavat haastavaan käyttäytymiseen.
Ennakoinnin perusteet:
- Kerro lapselle selkeästi ja mahdollisimman konkreettisesti tulevaan tilanteeseen kohdistuvat käyttäytymisodotukset.
- Käytä kuvia, piirtämistä ja kirjoittamista puheen lisäksi.
- Lista päivän tapahtumista on usein hyvä tuki helpottaen päivässä tapahtuvia siirtymiä.
- Anna lapselle riittävästi aikaa muutoksiin ja uusiin tilanteisiin.
- Pyri yllättävissäkin tilanteissa siihen, että joku käy muutokset läpi lapsen kanssa.
- Ennakoi erityisesti siirtymätilanteet.
- Tarkista, että lapsi tietää: Mitä tehdään? Missä? Milloin? Kuinka kauan? Kenen kanssa? Mitä seuraavaksi?
Selkeät rakenteet ja rutiinit tukevat toimintaa. Selkeissä tilanteissa psyykkisiä kuormitustekijöitä on vähemmän, toimintamallien automatisoituminen mahdollistuu ja vaatimukset tietoiselle oman toiminnan ohjaamiselle vähenevät. Rutiinien myötä energiaa vapautuu muuhun oppimiseen ja ponnisteluun.
Jokainen meistä tarvitsee selkeitä rakenteita, osa enemmän, osa vähemmän ja osalle ne ovat elinehto. On hyvä muistaa, että lapsen arki voi olla jäsentynyttä vain, jos aikuisten arki on jäsentynyttä.
Esimerkkejä ajan jäsentämisestä:
- Kotona olisi hyvä olla näkyvillä vuosikalenteri: mikä vuosi, vuodenaika, kuukausi, viikonpäivä on menossa.
- Lasta auttaa, jos päivän aikataulu on näkyvillä kuvina tai kirjoitettuna. Se on hyvä käydä läpi yhdessä lapsen kanssa.
- Käytettävissä olevaa aikaa on hyvä konkretisoida tiimalasin, munakellon tai Time Timerin avulla. Esimerkiksi lähestyvää peliajan päättymistä on hyvä osoittaa tiimalasin avulla.
- Erilaisia ajastimia löytyy myös digitaalisina vanhempien lasten kanssa hyödynnettäväksi.
Muutosten sietäminen on harjoiteltava taito. Ennakointi, rutiinit ja selkeät rakenteet arjessa eivät tarkoita sitä, etteikö muutoksille ole sijaa. Muutokset kuuluvat elämään, ja niihin sopeutumista onkin tärkeä harjoitella. Harjoittelu on kuitenkin mahdollista vain, jos muutos tulee tilanteeseen, josta on olemassa rakenne. Sattumanvarainen kaaos ei mahdollista muutoksen harjoittelua.
Tekstin ensisijaisena lähteenä käytetty Nepsy-hanke TARMOssa tuotettua tietoiskuvideota
Päivi Norvapalo: Mitä jokaisen koulun aikuisen on hyvä ymmärtää ennakoinnista ja strukturoinnista?