Vanhempana olemisessa on aikoja, jolloin omasta jaksamisesta huolehtiminen on hankalaa. Esimerkiksi huonosti nukutut yöt, työn ja kotiarjen vaatimusten yhteensovittaminen, taloudelliset huolet tai läheisen yllättävä sairastuminen vievät aikuisen voimia. Näiden seikkojen lisäksi on hyvin tavallista, että lapsen nepsy-vaikeudet heijastuvat vanhempien jaksamiseen. Nepsy-vaikeuksistaan johtuen lapsi tarvitsee usein ikäistään enemmän esimerkiksi vanhemman huolenpitoa arjen rutiinien hoitumisessa, tukea läksyissä, neuvotteluapua erilaisissa ristiriitatilanteissa tai valvontaa sääntöjen noudattamisessa. Lisäksi lapsen tarvitseman kodin ulkopuolien tuen järjestymien saattaa vaatia vanhemmilta kohtuuttomiakin ponnisteluita tai vähintään aikaa osallistua erilaisiin lapsen asioihin liittyviin neuvotteluihin. Vanhemmat tarvitsevatkin tukea jaksaakseen.
Kodin aikuinen!
Miettiessäsi jaksamistasi pidä mielessä eri näkökulmia, kuten:
- Mahdollistuuko sinulle säännöllinen arjessa toteutuva rentoutumisen ja rauhoittumisen hetki?
- Onko arjessasi aikuista, jonka kanssa voit vuorotella kuormittavien tilanteiden hoitamista?
- Onko teillä arjen aikuisilla yhteinen näkemys kodin säännöistä tai odotuksistanne lapsen käyttäytymisestä?
- Pidättekö niistä johdonmukaisesti kiinni?
- Onko sinulla kotiarjen ulkopuolella aikuista, jonka kanssa voit jakaa esimerkiksi lapseesi tai vanhemmuuteen liittyviä ajatuksiasi, iloja ja huolenaiheita?
- Oletko pyytänyt tukea läheisiltäsi?
- Oletko hakenut tukea yhteiskunnan palveluista?
- Jos olet pyytänyt tai hakenut tukea, oletko kokenut tulleesi kuulluksi?
Mikäli vastasit johonkin edellä esitettyyn kysymykseen ”ei/en”, pysähdy miettimään vastauksen taustaa ja toivettasi/tarvetta tilanteen muutokseen. Voit olla yhteydessä myös oman alueesi perheneuvolaan, lapsesi koulukuraattoriin tai kouluterveydenhoitajaan, ja kysyä neuvoja keskustelutuen järjestymiseksi.
Mikäli kielteinen vastauksesi liittyy siihen, että et ole kokenut tulleesi kuulluksi tai tuki on ollut sellaista, mikä ei ole auttanut sinua ja perhettäsi, toivomme sinulle voimia ja sitkeyttä hakea tukea uudelleen. Kysy tietoa oman alueesi palveluista esimerkiksi lapsesi koulukuraattorilta tai kouluterveydenhoitajalta. Kerro hänelle pettymyksestäsi ja pyydä häntä avuksi palveluviidakossa kulkemiseen.
Myös sisarukset tulee huomioida, kun mietitään perheessä tarvittavaa tukea. Perheen kaikille lapsille olisi tärkeä antaa asiatietoa sisaruksen nepsy-piirteistä ja luoda mahdollisuuksia esittää kysymyksiä. Lisäksi heille on tärkeä antaa tilaa ilmaista omia tunteitaan ja mahdollistaa vanhemman kanssa kahdenkeskistä aikaa.